Artjournal: Joskus olen vain osieni summa

Tänään tämmöistä. Piirretty ja Soft pastellikynillä väritetty. Kirjoittelin reunoihin ajatuksia.

Tytön taakse kirjoitettu: Joskus olen vain osieni summa tuli meillen tuosta kuvasta. Neitonen kappaleina. :) Aina en ole ihan kokonainen itsekään.

Artjournal: Yllättyä, joutua yllätetyksi, yllätys, yllättää

 Kaikenlaista sitä tulee mieleen kokeilla - niinkuin nyt tämäkin :)

Tässä siis ensin tuommosia kasveja heittelin sinne tänne, sitten leikkelin osaan muodoista lehtikuvia ja loput täyttelin vesivärillä. Tämä lienee vielä kesken. Luulen, että siihen tulee vielä tussia. Mustaa sellaista Ja niin noissa kasveissa on liima (!) rajat - en tiedä mitä semmonen ajatustuli. Olisi toiminut paremmin jos liima olisi kuivunut valkoiseksi.

Artjournal: Potretti Janen opissa.

 Eilen tuli postin mukana odotettu kirja. Jane Davenport "Beautiful Faces" ah! miten olen sitä odottanut ja miten onnellinen olen että se on nyt hyppysissäni.

Uskon oppivani siitä paljon. Joskin toivon, että oppisin siitä asioita oman tyylini (mikä se sitten onkaan?) kehittämiseen, en Janen tyylin jäljentämiseen.

 Reetta autossa odotellassa syntyi kirjan ohjeen mukaan nämä luonnos kasvot, jotka jatkoin sitten kotona loppuun. Uutta näiden kasvonen hahmottelussa oli silmien teko tapa sekä suun asettelu, joka on lähempänä nenää. (alahuulen kaarre tulee siihen missä muutoin olen piirtänyt suunaukkoviivan..)

t

Tässä koko aukeama - hiukset ylhäätä ehkä kesken.

lähikuva silmistä

Mitä maalaamiseen tulee vedin oman ajatuksen mukaan. Väri kasvoissa neocolor II ja valkoinen akryylimaali. Seka pastellikynät viimeistelyssä ja vähän tussia.

Tämä tuskin jää tähän. Kirjasta löytyy upeat kuvat siitä, miten kääntää katsetta, varjostukseen lisää ja muunnelmiin... Tästä lähdettiin liikkeelle

Tämä artjournal: Ainutlaatuinen.

Missähän sut tehtiin?
Tähtien tuolla puolella
muovailtiin huolella

Ethän sä ikinä
kadota tuota katsetta?
Mitähän sä vielä kantaa voit
korkealla kun noin sä soit
Ei mitään tuu niin painavaa
et se sinut musertaa

Kaunis pieni ihminen
Sä olet ainutlaatuinen
Mitä vastaan tuleekaan,
toista sua ei milloinkaan

Keskellä ihmettä
Sen tajuu vasta jälkeenpäin
Taidat aavistaa jo sen
Yksin täytyy jokaisen
polku mennä pimeään
että pystyy elämään

Kaunis pieni ihminen
Sä olet ainutlaatuinen
Mitä vastaan tuleekaan,
toista sua ei milloinkaan

Sä saatat selvitä
vähin vammoin matkalla
Ystäväsi huolehtii
kun askelees on hatarat
Elämässä pitää kii
jos sen päältä putoat

Kaunis pieni ihminen
Sä olet ainutlaatuinen
Mitä vastaan tuleekaan,
toista sua ei milloinkaan

Sä olet ainutlaatuinen
Mitä vastaan tuleekaan,
toista sua ei milloinkaan

 

Tätä aukeamaa tehdessä olen ajatellut paljon tytärtäni. 

Sitä, miten ihmeellinen hän on. 

Aarre, joka tuntuu liian kallisarvoiselta

 ja sitä miten vaikeaa meidän on välillä yhdessä toimia.

Onko MIkkeliin menijöitä, juna menossa jo ?

Mikkelissä on tulossa askartelutapahtuma 16.5. ja odotan sitä NIIN innolla. Sain hauskasti sovittua niin, että mummi lähtee mukaan. Kysehän on helatorstain jälkeisestä viikonlopusta. Silloin siis lähden lasten ja mummin kanssa kohti maailman parasta paikkaa, jonne on jo tosi kova ikävä, Mikkeliä. Siellä me vietämme PIIIIITKÄN viikonlopun mökillä - ja eehkä jopa joutuu käymään uimassa. Siihen sopii  mainiosti koko lauantain mittainen päivä askartelua ja ennen kaikkea ihanien ihmisten tapaamista. :)

Jos joskus olet pohtinut, että millaista se olisi: Nähdä kaikki someaskartelijat livenä? Oliskohan se mukavaa vai pelottavaa ja jos en osaa mitään tehdä? Niin. Voin kertoa se on Ihanaa tavata ihmisiä, jotka jakavat saman harrastuksen. Ihana vain vaikka katsella ja ihmetellä ja imea inspiraatiota itseensä. Yhteisiä jutun aiheita riittää ja siellä on myös kirppispöytä.... OOH. miten tässä jaksaakaan tämän vajaan kuukauden odottaa. :)

Ryöstin tähän Maikkiksen kauniin mainoksen...

Askartelunurkka ja se siistein ilme

Eilisen postauksen jälkimainingeissa ja koska huomisia synttäreitä silmällä pitäen tuli siivottua vähänn tarkemmin, kuvasin koko "tilan" :)

Täältä pääset siis kurkistamaan lähes luonnottomaan tilanteeseen: Siisti askartelunurkka.
Toki jollekulle saattaa tämäkin olla vielä käsitteen "siisti" venyttämistä. Itselle ihana muisto hetkestä, jolloin lattia oli tyhjä. :)

Artjournal: Onnea on pidettävä yllä

 Tämä artjournal aukeama on erityinen. Useasta syystä. Ensinnäkin olin askartelutapaamisessa omassa nurkassani sitä tehdessäni :) Skype on aika mainio.

Toisekseen kokeilin siinä yhtä juttua, jota olen pidempään pohtinut.
Teesha Moore on taiteilija, jonka työt ovat oma maailmansa. Outo ulottuvuus. Friikzone, johon ei kyllästy. Jokaista kuvaa voisi jäädä tutkimaan tunneiksi ja tunneiksi.

 Teesha lataa kuviin tuhansia yksityiskohtia, pieniä ja mielenkiintoisia. Hän tekee ymmärtääkseni kuvia pääasiallisesti kollaasitekniikalla yhdistellen maalia, tussia, lehtikuvia. Tyypillistä on myös hassut ja oudot ajatukset, ja siinä on jotain sellasita, mikä kiehtoo minua - Kovasti. Eläimet  ja ihmiset yhdistyvät.. ollen hassuja ja outoja. Mielenkiintoisia. Jotain sellaista halusin tässä artjournal aukeamassa kokeilla.

Tässä aukeamassa on myös artjournaloitu sitä, että onnea ja positiviisuutta ja elämän iloa on pidettävä yllä. Silloinkin kun on jotain, mikä ahdistaa ja pelottaa - niinkuin muutokset yleensä tai jos joku ajaa ylitse huomioimatta sinua. Jos asioille ei ole tehtävissä mitään, vaikka olet parhaasi yrittänyt - silloin pitää keskittyä hyvään ja hyväksyä tapahtunut, ottaa siitä paras irti. On pidettävä onnea yllä.

Haastavaa on myös lähipiiristä kumpuava ahdistus. Ja sen teflonin rakentaminen, ettei ahdistus tarttuisi. Sitä ja sen oppimista kohti. Mukavaa viikonloppua.

Pilkkumarkkinoille

 Nämä upeudet sain kotiin jo viimeviikolla, kuvaaminen vain on kaikessa huiskeessa jäänyt. Tämä ihana puu on Mian käsialaa.

"Leppäkertutkin hyvärilevät kulkiessaan pilkkumarkkinoille laulupuun pitsisten lehvästöjen alta"

Jotain runollista ja kaunista - koko työssä. Kiitos Mia!

Takaisin ehjäksi

Tässä Sarilta saamani kuva. Siinä näkee miten taitava Sari on kasvojen kanssa.

Tässäkin taustalla aivan upea ajatuksen juoksu.
Tämä "rikki mennyt" nainen, joka on pala palalta on elänyt itsensä takaisin ehjäksi.

Nyt minulla on kolme upeaa työtä, jotka löytävät paikkansa askrtelunurkkani seinältä.

Askartelunurkkaan uusi "järjestys"

Nyt pyydän teitä laajentamaan käsitystänne sanalle järjestys. Eli se käsittää tässä tapauksessa pyrkimyksen kaaoksesta jonkinlaiseen... vähemmän kaaokseen ja tämähän on siivouksen jälkeen otettu kuva, josta huomaa mm. sen, että monesti tulen kesken siivouksen aloittaneeksi uuden projektin. :)

Uutta tässä on se, että mankeli siirtyi kaappiin ja sain lisää pöytätilaa. Sekä tuo paperikko jonka näet tässä sivulla. Sen ajatus oli, että saan paperit pois pöydältä ja lisää laskutilaa. Järjestely on jatkuvassa liikkeessä ja siis vaiheessa. Mutta yhäti se suuri ongelma on siinä, että huone on kodinhoitohuone - joten pyykit vievät tilaa ja Inno Marko sanoisi, että tässä tilassa on liikaa funkitoita. Silti olen suunnattoman onnellinen, että tämä tila on olemassa. :)

LifeBook2015 Week 17. Main: Feel the Moment with Jenny Wentworth

 Lovely lovely lesson. Ihana kerrassaan - intuitiivista maalaamista ilman ennakko suunnitelmaa ja karkeasti. Itse maalasin sormin ja viimeistelin kynillä Olen hämmästynyt että näin sain aikaa tämän naisen, joka on melkosen realistinen -t a i ainakin normia enemmän - mittasuhteiltaan.

Oli hauska tehdä ja varmasti tulen samaa käyttämään myöhemminkin.

Kiitos aurinkoiselle, Jenny Wentworthille.

Tästä on vielä pakko sanoa, tummensin kuvaa jotta taustan epätasaisuus näkyisi paremmin. Kikka on transparent gesso joka tempastaan pintaan ja lähes samantien lähdetään perus lyjykynällä kirjoittamaan lähes märkään gessoon, jolloin tullaan kaivaneeksi urat gessoon.Ite viimeistelin pinnan öljypastelliliidulla, mikä ei tietenkään ole välttämätöntä :) Ihana ja toimiva tekniikka taustan struktuurin luomiseen.

Golfpallosoppaa

 Mixedmedia kuva/kortti kuvakortti tilauksesta tärkeän ihmiseni tärkeälle ihmiselle. Ideaa kypsytteliin reilun viikon ja sitten hommiin.

Minusta tämä on hilpeä, tausta on kelloja, kyseessä synttärit. Hahmon rakkaat harrastukset löytyvät molemmat kortista ja kuitenkin se on miehisen rouhea.

Tämän tekeminen oli puhdasta terapiaa. :)

Mirrow mirrow goes pink.

Helposti käy niin, että jostain asiasta innostuu. Innostuu vallan hirvittävästi ja sitten se jää päälle. Tälle peilille oli kyllä tillauskin Neiti Vaaleanpunainen täytti eilen 7 vuotta, lasten juhlat vuorossa tänään. Mutta tämän peilin hän sai eilen. En ole aivan varma tulivatko kaikki kerrokset kuten piti ja menikö se oikein. Helpompaa oli tehdä ohjausessa kuin omassa varassa. Saaja oli tästä onnellinen, joten niin täytyy olla minunkin. :)  Happy birthday, Lady Pink. <3

Muiston murusia tuulista temmattuja Pirtillä koettuja

Tämä viikko on ollut yhtälailla työtä ja juhlaa, mutta erityiseksi tämän on tehnyt lämpöinen pohjavire, joka tarttui matkaan Askartelupirtiltä. Siksi tuntuukin niin kovin luontevalta laittaa tähän muutama kuva ja linkkejä, joiden kautta pääsen fiilistelemään jälkilämmöllä vaikka ensitalvena. Oma kamerani oli ujo, eikä suostunut yhteistyöhön, ehkä ensikerralla

Lampiskat 

Kyllä tämän ensimmäisen otoksen otti Maikkis lauantaina ja siinä on todella "Lampiskat" tai "me Lampiset" eli minä etuvasemmalla  ja Milla <3

Tässä yleistä tunnelmaa lauantailta, en nyt edes tiiä mistä tän kaappasin, anteeksi. Seuraavat kuvat onkin sitten linkkien takana, jotta sinne vaan kurkkimaan

Tunnelmia, fiiliksiä ja muistoja:
Tanja
Jenni
Anski
Terhi
Seija 
---villiveikkaukseni on,  että tämä lista kasvaa vielä...

Mirror mirror on the wall ( Terhin kurssi)

 Sunnuntaiaamu aukeni peilikuvan krikkaana ja glitterin häikäistessä silmiä. Opettelin koko viikonlopun sietämään kiiltoa ja hyväksymään valkoisen, negatiivisen tilan. Peilit olivat jokainen tekijänsää näköinen ja kauneimmissa niissä oli tyhjää valkoista tilaa ja Terhin valloittava ympyrä näkyi. Olen omaanikin todella tyytyväinen. Upea kurssi kerroksellisuudesta, suihkeiden käytöstä. Tykkäsin.

Oppiminen on Elämän Suola.
Erilaisuus pippuri,
Sattumia olemme me kaikki.
Sinä ja minä
Yhdessä olemme parhaimmillamme.
<3

Kiitos Terhi <3

Askartelupirtin kasvot (Artjournal)

Onnen Kyyneleet

 Askartelupirtin tuomisina tuli kotiin kirjan kansien välissä kolme naista. Ensimmäinen syntyi aamupäivällä lauantaina ennen Maikkiksen kasvokurssia. Tällä aukeamalla myös korvamadoksi muodostunut Onnen kyyneleet.

Tulta hiuksissaan

 Tämä neiti syntyi Maikkiksen kurssilla. Luonnostelimme sekä etukuvan, että 2/3 kääntyneet kasvot, opin valtavasti. Myös tekniikka kasvojen värittämisessä oli osin itselleni uusi. Maikkiksen kasvot ja hänen rakentamansa hiukset olivat erittäin inpiroivat. :) Tykkäsin. Kiitos Maikkis <3

"Sitä sielujen sympatiaa, mistä isoisä kertoi sitä tarvitsevaa"... tai jotain

Kuljen kohti keskiyötä

Tämää naikkonen valmistui nimensä mukaisesti 21 jälkeen. :)

Siinä vähän jalkapallon herneeseen menemisen jälkeen mutta ennen Prisman vessaa... ;)

Artjournal: This is my playground

 Hurja hinku tänään päästä askartelunurkkaukseen työpäivän päälle. Inspiroivan viikonlopun aloittama "sisäinen myrsky".

Tässä artjournal aukeama, jossa kokeilin sabluunaa ja leimoja, jotka tarttuivat viikonlopulta mukaan.

Mielessä soi Madonnan This used to be my playground, mistä aukeamalle nimi.

Aivan leimojen varaan en halunnut jäädä, joten tuunailin vähän leimakuvia ja doodlailin.

Kerroksia taustassa on paljon, leikkeistä, gessosta, teippiä, suikeita, akryylimaallia transparent gessoa mustetta... jne. Taustan vaiheet voisin joskus vaikka videoida - hauska tehdä, helpohko ja lopputulos  miellyttää ainakin minua.