Lauantai iltapäivä ja me puoliskon kanssa kahdestaan. Lapset ovat leirillä ja talo on hiljainen. Ensin kestää aikansa ennen kuin osaa asettua aloilleen - jotain tuntuu puuttuvan ja kuva on kalleellaan. Lapset.
Ehkä siksi paperille ilmestyy tämä jollain tavoin lapsenomaninen hahmo tuulta hiuksissaan.
Luonnostelin lyijykynällä, taitoin vähän kultaa joukkoon ja maalasin vesivärillä. Melko rennosti ja omasta mielestäni vähän rohkeastikin. Useita krroksia. Kuivaan työhön vähän lyijykynällä varjoja. Onhan se vähän vinksallaan ja anatomisesti mahdoton mutta on siinä jotain kivaakin.
Tällä mukaan P*skarteluhaasteeseen #332
Bingorivinä keltainen - x (=naama) - kerroksia.
Tykkään tyylistäsi.
VastaaPoistaKiitos <3
VastaaPoistaunelmia, hyvyyttä, kiltteyttä,söpöyttä... Kaikkea sitä tästä tulee mieleeni
VastaaPoistaKiitos Viltsu Mari. Ihania asioita kuvastani löysit.Sopivat hyvin myös lapsiin.. Vaikka heistä toki muutakin löytyy
Poista