tiistai 6. maaliskuuta 2018

Hapuilua pimeässä


 Aavistus siitä mitä ajattelin...
Luen tällä hetkellä romaania Jäljet, joka kertoo Helene Sjärfbeckistä - ainakin jollain tasolla. Ja tuskasta - luomisen ja arjen liitoksesta, yksinäisyydestä, sielun etsimisestä tai sen maalaamisesta tai jostain... Ei ei ei - en ole tämän loistavan kuvataiteilijan kanssa millään lailla samalla sivulla - edes samassa kirjahyllyssä - mutta tunnistan tarpeen keskeytyksettömään hetkeen, hetkeen, jolloin ei ole aikataulua.Tai kenenkään toisen tarpeita.

Sellaista sisäistä paloa tai turhautumista omaan tekemiseen ei minulla ole kuin Sjärfbeckillä kirjan mukaan on. Useimmiten en edes tiedä, mitä tavoittelen tehdessäni kuvia.Sikäli kuvani hapuilua pimeässä. 


2 kommenttia:

  1. Herkkä, kaunis "hapuilu". Onko toteutettu kuivapastelleilla? Ihanaa pehmeän ja terävän jäljen kontrastia, utuista ja mystistä tunnelmaa satumaisin värein. Pidän kovasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jämä nmaalien päälle Stabilo all kynällä ja akryylimaalilla.
      :)

      Poista

Kiitos kun jätit kommentin - piristää aina mieltä. Se julkaistaan, kun olen sen lukaissut. Yritän jäljittää katoavat kommentit.
Katoavista kommenteista en tiedä, mutta automaattikommentteja ropisee, joten sanavahvistus palaa "kehiin".