Jos pitää jäniksistä, niitä on kiva tehdä. Tässä vien luonnosta eteenpäin. Valmiiksi printiksi asti. Kaiverruksen teen - kuten usein -
softcut levyyn.
Tässä kokeilen tekniikkaa, jonka bongasin jostain näkemästäni videosta. Ensin maalataan valkoisella gessolla ohut kerros kaiverrettavan levyn pintaan. Tähän pintaan lyijykynällä piirretty luonnos on helppo hankaamalla siirtää, jolloin kaivartaminen on helpompaa.
Itse pidin tästä. Huomasin, että luonnos ei gessosta samalla tavalla lähde irti kuin paljaasta ja liukkaasta levyn pinnasta.
Tässä lähikuvassa se, että tässä myös lisäsin markerilla väriä pintaan sitä mukaa kun kaiversin. Ajattelin, että näen näin paremmin sen mitä olen kaivertanut. Hyvä käytäntö tämäkin.
 |
| Ensiprintti |
 |
| Jos yksi onnistuu, täytyy sille tehdä kaveri. Joten lopulta jäniksiä on kaksi. |
Ja sitten sattui niin onnellisesti, että ystäväni Heli sai tämän kaunottaren, ihan tuohon naapuriin. Ja voi ah! ja Oih! Pääsin sitä heti jäniksieni kannsa kokeilemaan.
 |
| Valkoisia jäniksiä mustalla |
 |
| mustaa valkoisella |
Ihanimmaksi tämän session teki se, että pöydän toisella puolen - ihan toisenlaisten laattojen kimpussa touhusi ystävä.
Jos pitää jäniksistä, niitä on kiva tehdä. Tässä vien luonnosta eteenpäin. Valmiiksi printiksi asti. Kaiverruksen teen - kuten usein - 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun jätit kommentin - piristää aina mieltä. Se julkaistaan, kun olen sen lukaissut. Yritän jäljittää katoavat kommentit.
Katoavista kommenteista en tiedä, mutta automaattikommentteja ropisee, joten sanavahvistus palaa "kehiin".