LifeBook2015:Week 51. Bonus: Celebration & Gratitude: A Painterly Face with Tam

Joulunaika on ollut ihanan rentoa ja oman rytmistä tänävuonna. Turhilta pingotuksilta on vältytty ja olen saanut tehtyä mm. Lifebook 2015 työni valmiiksi. Nyt kirja on sitomista vailla valmis.

Tässä on viimeinen työni kirjaan. Kovin maalauksellinen tästä ei tullut - flow vei mennessään ja teki omaa juttuaan, mutta pidän tästä kovasti. Inspiraatio kuvani kasvot ovat hieman pyöreämmät ja herttaisesti hymyilevät. Tästä tuli hieman ilkikurinen, mutta ilmeikäs ja hauskannäköinen nainen. Kasvoissa käytetty lähinnä akryylimaalia ja StabiloAll kynää (sitä saa muuten Mannerilta). Taustassa on Neocolor II.

Ensivuodelle en  LifeBook 2016 lähtenyt mukaan - päätös, jota huomaan nyt jo katuvani. ;) Onneksi mukaan voi liittyä myöhemminkin. Kesä on loistavaa aikaa.

Tämän postauksen myötä toivotan jokaiselle poikennellee hyvää uutta vuotta. Paljon kauniita asioita ja muistojen täyttävää tulevaa vuotta <3

Paperillassa: Uudelle vuodelle

Paperillassa tänään julkaistaan juttu, jossa meitä pyydettin tekemään työ yhdestä sanasta, joka kuvaa tulevaa vuotta -t a i jonka toivoisimme kuvaavan tulevaa vuotta.

Itse koin haasteelliseksi valita yhtä sanaa, mutta lopulta se löytyi. Pitkän ajatuksen kautta. Toivon vuodenna 2016 osaavani ottaa rauhallisemmin. Nauttivani hetkistä, rauhasta ja löytäväni hiljaisuutta arjessa. Aikatauluttomien tilanteiden - suvantopaikkojen, joissa virrata hitaammin löytäminen olisi tärkeää. Läsnäolo on sitä, että on tässä - juuri tässä koko sielullaan ja ruumiillaan. Ajattelematta sen enempää mennyttä kuin murehtimatta tulevaakaan.

Tein artjournalsivun tätä sanaa ajatellen, sivu on selkeä, jotenkin rytmitetty. Siinä ei ole liikaa värejä ja ne ovat selkeitä. Kissa ---no, kissa siihen tuli, koska kissat osaavat olla ja vain olla. Tekevät vain sen kaikkein tarpeellisimman eivätkä yhtään enempää. Kissat ovat läsnäolon mestareita. Etsivät aina sen aurinkopilkun ja jäävät siihen makaamaan.

Tausta on akryylimaallilla maskin läpi tuputeltua punaista, jonka kuivuttua tuputtelin siniset kukat. Stabilon All kynällä tein varjot ja varret. Kissa on piirretty suoraan pohjalle. Silmät tein erikseen ja liimasin. Kirjaimet on mustasta kartongista stanssattu.

Mitä kohti sinä haluat kulkea vuonna 2016? Mikä on sinun vuoden sanasi?

Artjournalhaastetta pukkaa.... vol.2

 Tässä taannoin laitoin artjournalhaastetta teemalla 1-2-3 ja sain kivaa palautetta, että voi laittaa toistenkin, joten tässä tulee...

Haastan sinut tekemään artjournalaukeaman niin, että käytät siinä joko jotakin keittiöstä löytämääsi (tässä aukeamassa t-pussien laput ja narut) tai muokkaat leimakuvaa. Tietysti hauskinta on jos toteutat molemmat. Itsellä tässä on tämä leimasin. TheOctopodeFactory: kaksoset Dum ja Dee (Liisa Ihmemaasta). Muokkaamisella tarkoitan tässä haasteessa sitä, että muutat olemassa olevaa leimakuvaa. Itse leikkasin kaverukset eroon toisistaan. Lisäksi valkoisella maalilla ja tussilla muutin Dumin katseen suuntaa ja asetin molemmat kädet kylkiä pitkin.

Itselle tämän aukeaman tekeminen oli kuin hauska leikki. Toivottavasti inspiroi ja innostaa. Laitathan kommenttiin linkkiä, jos innostut mukaan. Ihanaa vuoden vaihdetta.

P*skikseen menossa ---ajoissa oli valmiskin ....

 ...mutta postaus myöhässä. Toisaalta se vaan kertoo siitä, että otan itse tavoitteen tosissani. Tavoitehan on se, että SoMe aikaa on vähemmän ja realityä enemmän :)
No tämä kortti siis valmistui ja siinä kaytin aivan ihanaa leimasinta, jonka sain tänään muutaman muun matkassa ihan yllärinä Elinalta. Kiitokseksi Paperillan toimitushommissa mukana olosta. Ihana ihana kiitos.

 Mukana nämä ihanuudet - etenkin tuo ruusuleimasin ( I löööv )

Robotti lähikuvassa.

KK:n OKTK#13 haaste

Odottaen kevättä

Unforgettable

but first, coffee

Olen jo kauan kurkistellut Silkun upeita töitä hänen blogissaan Näperryksiä. Eilen sulkeutuneeseen Koukussakortteihin haasteeseen Silkku raotti oman taiteensa tekemisen saloja, ja hänen tekniikkansa käyttäen tein nämä neljä korttia. :) Yksi niistä lähtee kk:n vaihtoon ovat vapaana.

don't stop

Artjournal: Stay patient

 Mieleeni jäi soimaan erään ystävän itselleen asettama haaste: " Piti tehdä kokonaan ruskean sävyillä"... toinen ajatus itsellä oli se, että kasvojen varjot tulisivat osin myös sanomalehtien erisävyistä.

Tässä on lopputulos. Ihana joulutohinoiden (etenkin korttien) jälkeen tehdä jotain täysin muuta. Toki huomaan, että pinnan alla on myös hieman väsymystä ja ---tyhjyyttä. Vaikka tämä joulu meni melkoisen kivuttomasti ja stressittömästi, on olo nyt melkoisen kaikkensa antanut.


Ihana siksikin vain olla ja huokaista. Kerätä voimia uuta vuootta varten...

Ps. Mua viehättää tämän naisen kasvoissa tuo toisessa poskessa kulkeva nainen.

lifeBook2015:Week 51 - The Big Picture with Jeanne Oliver

Jeanne Oliverin tunnin anti oli elämän filosofiaa. PALJON sitä keskustelua, mitä itse käyn juuri nyt itseni kanssa - tai olen ehkä käynyt jo jonkin aikaa. LifeBook vuosi alkaa aina sillä, että itse valitaan asia jota kohti pyritään. Omat ajatukseni ovat olleet suunnata enemmän harmoniaa, rauhaa ja tasapainoa kohti.

Kopioin tuon hänen tuntinsa kiteytyksen tähän. Se koskettaa nyt kovasti. Hmm..  

Eniten ehkä jäin miettimään sitä, miten ajatuksen voi kääntää siitä "mitä minun pitää" (esim. siivota/pestä pyykkiä) ajatukseen " minä saan"...tekemiset liittyvät kuitenkin eniten juuri suurimpiin unelmiini ja elämäni sisältöön, jota rakastan.

LifeBook2015: Week 50 - Sunlight & Roses with Effy Wild

 Ihana Effy, hän on mielettömän taitava ja yksityiskohtainen sekä opetuksessaan että töissään. Huikeaa :)

Tässä oivalsin sen, että jos olen valinnut sen että teen tuntitöissä ensin katsoen videon ja sitten työn menetän oppimisessa jotakin. Eniten opin kun etenen videon kanssa vaihe vaiheelta - tällöin ei välistä jää askeleita pois ja opin myös eniten. Omaa inspiraatiota tai luovuutta ehkä näin saan vähemmän käyttöön mutta oppiminen on varmempaa.

 Tällä tunnilla korvaan tarttui heti alusta se, että Effy kokee, että työ/artjournal sivu, jota tekee pitkään, useita pieniä yksityiskohtaisia, pitää sisällään enemmän tekijäänsä. Tämän sivun jälkeen en voi olla erimieltä.

Sisällön tunnille nappasin ajatuksista, joita pyritän tällä hetkellä päässäni paljon. Minun on vaikea sanoa ei. Minun on vaikea hahmottaa aikaani ja oman kestokykyni rajoja, jolloin helpohkosti ajaudun tekemään liikaa, stressaannun. Rakastan monenlaisia asioita, mutta kiire nostaa stressin silloinkin kun tekeminen on mieluisaa/rakasta.

Minun pitäisi miettiä nyt, mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä, ja mille antaa aikaansa. Mitkä asiat eivät ehkä niinkään tärkeitä? Selvää on se, että jatkuvasta kiireen tunteesta toivoisin pääseväni tilaan, jossa koen rauhaa ja aikatauluttomuutta. Olen hektinen ihminen. Seisten nautitusta kahvista kohti kirjaa ja mukavan näköisiä teekuppeja.

Testiajoa....

  Sain Mannerilla juuri ennen joulua käydessäni mukaani  Marabu Art Crayon Mixed Media kynät tai muutaman sellaisen kokeiluun. Itsellä ei Gelatos liituja ole kuin muutama, mutta koostumukseltaan nämä ovat kovin saman kaltaiset. Ja itseasiassa toimivat melko samalla tavoin. Kuvan artjournal-aukeama on toteuttu kolmella ArtCrayon värillä (turkoosi, vihreä ja okra) sekä Gelatoksen valkoisella.

Tässä kokeilin värien levitystä js sekoittumista keskenään. En ole vielä kokeillut värejä vede kanssa enkä muutoinkaan selvillä kaikista ominaisuuksita. Itseä viehättää näissä todella syvät ja voimakkaat värit.. Tutkin lisää asiaa.

LifeBook2015:Week 49 - My Favorite Things with Danielle Donaldson

Ihana ihana tunti. Toki haastavakin, mutta ah! Kyllä kannatti. :)

Välineinä vesiväri ja lyijykynä sekä kumi. Juurikin ne tutuimmat, ne joista kaikki on lähtenyt liikkeelle ja voi! miten paljon silti opinkaan taas uutta.

Vesivärikirjoitusta ja roiskeita ---suolaa unohtamatta

Note to my self: kannattaa tehdä ensimmäinen kirjain vahvalla värill

 Olennaista on tehdä kirjain kerrallaan ja yhdistaa - muistaa lisätä kirjaimiin väriä, kun ne eivät ole vielä kokonaan kuivat

 Ihananan yksityiskohdan saa kun tekee kulmiin toisen vahvemman kerroksen lyijykynällä - Note to my self etsi 0,3 mm kokoa oleva lyijytäyte kynä ja tarkista että kaikki on kuivaa ennen kuin pyyhkäiset kädellä.

...jotain hauskaa tässä kyllä oli. :)

Pukinkontista putkahti esiin

 Molemmat lapseni joutuvat antamaan osan ajastani ja huomiostani väreille ja maalielle. Silloin jos jompi kumpi heistä sitten innostuu esittämään toiveen kuvasta tai muusta tekemästäni jutusta, on se toive mielestäni totetuttava. Tätä kuvaa toivottiin jo aikaa sitten - ja sen sainkuin sainkin pukin konttiin. Aihe oli sen verran haasteellinen, että tein sekä Tylypahkan että Harryn päällemaalauksena. Työ vaati useamman valvotun tunnin - sillä eihän tätä voinut lahjansaajan silmien alla tehdä. Lahjansaaja ilahtui, oli tyyväinen, joten niin olen minäkin.

Joulukorttia vielä

Joulukortteja, jotka lähtivät matkaan 1. lk postissa toissapäivänä. Ovat ehkä jo vieneet tervehdyksensä jo perille.

Tämän postauksen korteissa pidänn näistä, joissa on gelliprinttitausta. Kuuset ja paketti ovat nahkoja, eli akryylimaalia(ja gelmediumia), joka kuivaa ja tehty "nahaksi" jota vois itten leikellä ja liimailla - usein muuten toiselta puolelta aivan erilainen. Tähdet kuusten latvassa ovat nahkaa - mutta siinä väriä ja struktuuri pastaa. Näiden tekeminen tuotti myös mielihyvää, juuri ehkä siksi, että sekatekniikan käyttö silittää karvaani myötä sukaan :)

Muutama kuusi vielä joulutervehdyksiin mukaan

 Sari Demasör julkaisi FB:n Askartelun ihana maailma ryhmässä ihanat kuusikortit. Sari oli toteuttanut omat kuusensa akvarelliväreillä.

Itsellä gellitti tänään enemmän, joten pahvin tein ensin satunnaisesti sinne tänne kolmio reikiä, ja gelleilin niin, että maalin päälle tulli tämä pahvi, jolloin paperiin painautui kuuset.

Kuivahtamisen jälkee doodlailin koristeet ja jalan, kirjoitin ja laitoin pienen pisaran kultaa kuusten latvaan. Reunasta pilkistämään yhteensointuva pahvi ja kortti oli valmis. :)  ....kiva oli tehdä, vaikkeivät Sarin korttien tyylikkyyttä tavoitakaan. 

Jouluista puuhaa

Suklaa kortteja isoille pojille

 Yläkuvassa on pikkiriikkinen ja utelias perheemme lemmikki Heta, joka on vain aavistuksen kuumailmapuhallintani suurempi. Sillä tänään sen ostin :) ...toimii, mutta on toki hitaampi ja ei niin tajuttoman kuuma kuin edellinen versioni.

Lapset kasvaa ja sen myötä muuttuvat myös lapsille annettavat joululahjat. Kummipoikani täytti 20v. ja alkaa hiljalleen "pehmeän laskun" myötä kuulua aikuiskastiin, jolle ei enää isompia lahjuksia laiteta. Myös moni muu on onnellisempi suklaalevystä ja leffalipuista kuin esimerkiksi legopaketista.


...myönnettäköön, että prototyyppiä en ehtinyt tehdä, mistä syystä karkkipussi vetää...

Leffaliput ja herkkupussi - pienemmille pojille

Artjournal-haasteen arvonta

Ihan ensin iso kiitos Armiidalle, Macalle ja  Esterille, jotka rohkeasti lähtivät artjournalhaasteeseeni mukaan. Kiitos teille!

Arvonta oli tarkoitus suorittaa jo aikaa sitten, mutta täällä on flunssa hionut tästä askartelijasta sen toiminnallisen terävyyden aika vähiin.Lopusta huolehti jouluhässäkkä ja koululaisten lomalle saattamiseen liittyvät hommat. Joten siksi tässä vasta nyt.

Artjounal-haasteen arvonta voitto

Arvontalipukkeista neiti nykäisi ylös sen missä lukee Armiida! Onnea! Voiton - kaksi tuubia akryylimaalia, ja muutaman itselä käyttämättömäksi jääneen maskin/sabluunan - pistän sinulle postiin, kun laitat  minulle kommenttina osoitetietosi. Se pysyy salaisena sillä en julkaise sitä :) Onnea.

P.s. Minulta kysyttiin, tuleeko näitä lisää ja ajattelin, että voisi tullakin. Mutta väljällä aikataululla ja voittojen laadusta ei ole tasaisuus takeita.

Lahjuksia kouluun työkavereille

 Joulu tulee joka vuosi yllättäen. Samaan aikaan ja odotetus, ja silti yllätyksenä, tai sitten viimehetki on se paras.

Seuraavat jutut ovat pieniä paketteja, joilla lahjoin opekollegat ja ohjaajat (niin arvokkaita) kestämään minua vielä jatkossakin.
Moni näistä on saanut alkunsa Minnan kertakaikkisen ihanista joulukalenteri-ideoista....

 Piparitikkarit. Saatesanoina: "Olen niitä harvoja, jotka kehtaa antaa lahjaksi palaneita pipareita ja paahdettua sokera paketoituna odottaen että siitä kiitetään."

Herkuttelijan Daim-suklaan  

löysin Jennin alias Puuiksen suurella myötävaikutuksella. Lahjaksi meni tämäkin, ja ihan sairaan hyvää nim ylijääneet ahmineena. Suosittelen. 

Pienet hauskat purkit tuunasin

 Nämä tuunatut kuusenkoristepallot löytyivät myös Minnan blogista. Omani ovat melkoisen roheita ja niiden tekemisessä oli vähän kiirekin. Innostun aina niin ....

Tässä on mukaani lähteneet lahjukset. Tuon sinisen paketin tarinaa löydät täältä. :) Minäkin pääsin siis mukaan.