sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Täydellisen tavallisena äitienpäivän aamuna


 --syntyi tämä sivu. Se syntyi kaikesta siitä epävarmuudesta ja riittämättömyydestä ja kivusta, joka äitinä olemiseen liittyy. Se syntyi jokaisesta onnen sekaisesta täydellisestä hetkestä, jolloin saa omat lapset lähelle hyväntuulisina. Vaikka vain sekunniksi.

Sivussa on monta ajatusta äitiydestä siitä mysteeristä, joka on selvittämättä. Äiti minussa ei ole aina niin vahva, hyvä, taitava ja pitkä pinnainen kuin soisin. Rakastava silti - aina.

Sivussa asuu ajatus myös mysteeristä, joka asuu lapsissa  - omissa ja oppilaissani.

Sivussa on myös toive, että osaisin edes joskus olla se turva.

Tässä ja tällä hetkellä. Kiitos. 


4 kommenttia:

  1. Upea työ jälleen.
    Ihanaa Äitienpäivän iltaa sinulle.

    VastaaPoista
  2. Niinpä niin, luulen, että harvassa on ne äidit, jotka eivät tunne syyllisyyttä. Mutta niillä voimilla ja sillä viisaudella, joka tällä hetkellä itse kullakin on, mennään.

    VastaaPoista

Kiitos kun jätit kommentin - piristää aina mieltä. Se julkaistaan, kun olen sen lukaissut. Yritän jäljittää katoavat kommentit.
Katoavista kommenteista en tiedä, mutta automaattikommentteja ropisee, joten sanavahvistus palaa "kehiin".