Keskeneräistä projektia pukkaa...

 Viimekesänä maalla pätkin lankkua erimittaisiksi palasiksi ja toin kotiin. Laudan palasia on liki 30 kpl. Sitten on saanut aika kulua kaikessa rauhassa. Eilen päätin tehdä vaihteeksi jotain muuta (kuin rakastamaani artjournalia) ja muistin laudan palaset. Jo vuosi sitten minulla oli hatara ajatus kollaasityöstä, jossa jokainen palanen olisi erilainen ja kuitenkin yhtenäinen...

Ajatus on yhä yhtä hatara - enkä tiedä ollenkaan mitä tästä tulee... mutta on Tämä kuitenkin alku.
Ja niin hain tuossa joku aika sitten Jehkotar Craftc Challengen kesäDT:ksi ja pääsin mukaan. Onpas vain tekemistä ensi kesänäkin.

Journal 52 # 16 "Rise"

 Journal 52 -ryhmä on antanut ihania inspiraation lähteitä :)Tällä kertaa nousemisen lisä pontena oli feenix lintu.

Tässä jotenkin julistemaisessa sivussa taustan maalasin akryylimaaleilla (Goldenin , niitä muutama löytyy) ja lintu varjoineen on InktensenBlockseilla väritetty. Mukana myös valkoista ja kultaista geelikynää. Ja toki mustaa kynää - siitähän tämä sivu lähti :)

Minä ja Ahdistus

Ja sitten "runoutta"

 Minä ja Ahdistus

Ahdistus istuu rinnan päällä.

Se on istunut siinä jo jonkin aikaa.

En edes muista, milloin se siihen istui.

Mutta aikaa siitä on.

Se tekee hengittämisen hankalaksi.

Se hiertää kauluksessa

ja saa kielen kankeaksi suussa.

Se ei tee oikeastaan mitään.

Muuttaa silti kaiken.

Se istuu ja nakertaa keksiä,

 jonka päällä lukee "elämän ilo".

Se aloittaa parhaista paloista.

Olen yrittänyt saada sen kiinni 

heittääkseni pois

tai laittaakseni piiloon.

Olen kääntänyt sille selkäni. 

Yrittänyt unohtaa.

Polkenut maanrakoon.

 

En ole onnistunut.

Nyt en enää yritä.

Nyt vain katson sitä 

ja annan sen olla.

Katson vain.

Ihan kuin se kevenisi. 

Ihan kuin haihtuisi ilmaan.

Uskaltaisinkohan mennä sen viereen istumaan? 

(Tämä on oikeastaan jo eri asiaa...

Uskalsin istua alas

Sen paikan viereen, 

jossa Ahdistus oli.

Istuin yksin.

Ahdistus meni.

 .

.

Voi olla,

että se tulee joskus takaisin.

Tulkoon.

En minä sitä osaa enää pelätä. )

leimakuvan ympärille doodlaillen

Journal52: week #14 ja #16

Prompt: Seeds #14

 "Olo kuin omenalla, siemenet sisällä."  "Sitä niittää, mitä kylvää." Siinähän niitä. Siemenistä ei juuri mieleen kovin montaa asiaa tule. Nämä nyt kuitenkin ja tämä sivu.

Prompt "Impossible dream" #16

 Haaveilen ajasta. Sitä olisi ihana olla lisää. Enemmän. ...tai ehkä sitä onkin, mutten osaa sitä käyttää oikein.

Life Book 2016 :Week 11 - Roots & Ground, Wings & Light with Tamara Laporte

Se että ennätän tehdä koko LifeBook tunnin yhden päivän aikana on pieni ihme, mutta tänään se ihme tapahtui. Ja lopputulos on tässä. Ensimmäinen kuva on ottettu ihan vain siksi, että pääsin viimein kokeilemaan Lyran tussejani tositoimessa eli osana mixedmedia työtä. Ja eivät kyllä sitten pettäneeet ollenkaan odotuksiani. Ihanasti levisivät. Käytin niitä useammassa kohtaa kasvojen varjostuksessa neocoloreiden, akryylimaalin ja PanPastellin kanssa.

 Tavoitteena oli tummempi ihon väri. En ole varma, miten siinä sitten onnistuin. Värivalikoima ja koko työ on  menty Tamin jalan jäljissä. Oppimiskokemuksena otin tämän. Ehkä kuitenkin kasvot ovat omat. Minun käteni jäljen näköiset, vai mitä ajattelet?

Mukavaa viikkoa!

Doodlailua rennosti

Artjournal on minulle tapa rentoutua ja teen sitä päivittäin.  Kuinka minulla riittää aika? Tämä sivu on yksi vastaus. Aina ei tarvita väineistöä eikä juuri aikaakaan.  Tätä aukeamaa tein useampana päivänä vähän kerrassaan.  Ensin syntyi pohjan värit leikkiessäni greppipaperin ja veden kanssa. Sen jälkeen lisäilin vesiväriä ja roiskeita, minkä jälkeen istuin useamman pienen hetken verran sohvan nurkassa mustien javalkoisten kynien kanssa. 

Minulle olennaista on se, että teen jotain jossain kohtaa päivää. Joskus sotken kyynärpäät myöden maalissa, joskus vain pienen hetken kynän kanssa. Keskityn kynään ja sen piirtämään viivaan. Sen koen rauhoittavana, rentouttavana ja antoisana. 

Kaikki riippuu näkökulmasta....

Kaksi viimeisenä valmistunutta aukeamaa...

 Tämä jatkaa edellisen postauksen pohdiskelua mustanja valkoisen ja YHDEN huomio värin käyttämistä. Lisäksi  tässä on aimo annos doodlailu terapiaa... Täytyy myöntää, että vaikkei leimavarastoni suuren suuri ole enkä sitä kovin suureksi halua kasvattaakaan, täytyy jarkossa panostaa aakkoskirjain leimasimiin. Aukeaman teksteihin kirjaimet (leimat) sain lainaan Tarulta (kiitos!) ja onhan ne tosi moni käyttöiset  ja mukavaa vaihtelua omiin harakanvarpaisiin.

Choose joy. I did.

 Pirtin viimeinen aukeama. Matkusti kotiin saakka auki, koska roiskeet olivat märät. Inspiraatio tuli Jennin (Puuhis) artjournalaukeamasta. Lainasin häneltä myös nämä upeat kukka leimasimet. ...en kyllä muista enää kenen... taustassa on washiteippiä ja gessoa. Värin sain Inktensen Blockseista, lainassa Heliltä - yhä. Ja Ah! mieniinniistä tykkään.

Aukeama kertoo siitä, miten joskus on hyvä ajatella itseään, omaa napaansa ja valita ilo. AskarteluPirtti on minun aikanaani, ihan vaan oman navan ympärille rakentunut epätodellinen tila: ystävät, askartelu, valmisruoka, karvaiset jutut, itsestä ja vain itsestä huolehtiminen. Ja lopulta sunnuntaina on ihana ajella kotiin omaan arkeen, omien rakkaiden luo. Pienet erot eivät tee pahaa - vaan hyvää, vetävät ihmisiä lähemmäs toisiaan. Kiitos.

P.s. Linkitän tähän Minnan blokista hänen pirtin tuoksuisia postauksiaan.
Art journaling
Askartelu Pirtti

Vieläkin Askarteluppirtiltä

 Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Näitä tehdessä huomasin pohtivani värejä tai värittömyyttä. Sitä miten upeita efektejä saa mustalla ja valkoisella - liitettynä ihan vain muutamaan väriin. ---selvästi Tarun kurssiantia tämäkin. Sivun alla muuten vanhaa lakikirjan sivua, erittäin mainio. Niin ohut ettei sivu juurikaan paksune. :)

Tarun kurssilla

 Uuden oppiminen on aina motivoivaa ja sitä tapahtuu aina. Mielekkäintä on oppia toisilta, tai parhaimmillaan ystäviltä. Lauantaina Pirtillä iltapäivästä iltaan hurahti kolme tuntia kuin siivillä. Sain olla mukana Tarun Simple kurssilla. Ennakkoon ajatus neljästä (kyllä neljästä) aukeamasta tuntui suoraan sanottuna hullulta. Mutta totta siitä tuli... Teimme aukeaman toisensa perään - selkäet seikkaperäiset ohjeet ja homma toimii. Taru on aivan poro.

Kurssi itsessään täytti jo kaikki odotukset ja olen saanut nauttia sen jälkimainingeista.... huomaan kuinka paljon se inspiroi. Kiitollinen jälleen.

Kaikki kynät eivät ole penaalissa---

...itseasiassa suurin osa on penaalin ympärillä... :)  Mutta ei siitä sen enempää. Kaikki Pirtin artjounalit eivät tulleet omiin kirjoihin. Riina ja Pia kierrättivät porukassa pieniä artjournalkirjoja joihin muut saivat piirtää/valmistaa aukeaman. ---AiVan sairaan hyvä idea. Meidän seurueen pöydässä kirjat kiersivät myös ja sain sotkea omat juttuni mukaan....

APaj 3. ja 4.

Tuon kanin takana näette ihanaisen uuden stensillini Vähänkkö on siisti?

KK:n tekniikkahaaste etappi 7.

 Tämä haaste haastaa leimaamaan lautasliinaan ---tai silkkipaperiin. Alla on lautasliinaan painettu lootuskukka teksteineen ja yllä silkkipaperiin leimatut kukat. Ihanasti toimi leimattukuva inspiraationa ja kortit syntyivät kuin itsestään, vaikka pää kumisi tyhjuuttään kun aloitin.

Aikaa osallistua haasteeseen on vielä reilusti, joten käyhän sinäkin klikkaamassa itsesi mukaan. :)

Kurssin pidin myös....

Faith (Maikkiksen kirjaimilla.... APaj 5.)

AskarteluPirtilla on kursseja. Sain itsekin - vaikka jännitykseni tapaa - pitää kurssin artjournalista -luonnollisesti. Sen aikana valmistui tämä aukeama - tekstin lisäsin myöhemmin.

Kurssien parhautta ovat ihmiset ja heidän tapansa toimia ja tehdä aukeamia - sitä seuratessa oppii itsekin. Tarkoitus oli ottaa kuva tähän sekä kurssitöistä, että kurssilaisista - no... kamera ei ikinä Pirtillä ole osannut ottaa kuvia. Eikä tehnyt sitä tälläkään kertaa.

Kaikki kynät ei oo penaalissa

...itseasiassa suurin osa on penaalin ympärillä... :)  Mutta ei siitä sen enempää. Kaikki Pirtin artjounalit eivät tulleet omiin kirjoihin. Riina ja Pia kierrättivät porukassa pieniä artjournalkirjoja joihin muut saivat piirtää/valmistaa aukeaman. ---AiVan sairaan hyvä idea. Meidän seurueen pöydässä kirjat kiersivät myös ja sain sotkea omat juttuni mukaan....

APaj 3. ja 4.

Tuon kanin takana näette ihanaisen uuden stensillini Vähänkkö on siisti?

Life Book 2016 -Week 10 - With Praise for the Present with Mary Beth Shaw

 Tämän kurssitunnin olin katsonut jo aikaa sitten ensimmäisen kerran. Nyt keskittyneemmin ja samalla sivun työstäen - ihanaa intuitiivista maalausta. Alkuun vain muutamalla värillä ja valkoisella. Paljon sabluunoita Tykkäsin. Alla on kirjan sivuista koottu kollaasi joka ei kyllä juuri näy.

Ihmettely, kehittyy, muoto, kasvaa, taito, erilaisuudeen ja vanhempia - olivat sanani.

Eniten jäin pohtimaan tuota "erilaisuuden vanhempia" --sitäköhän se on - sukupolvien välinen kuilu? ;) ihanaa viikkoa.

Perjantain ja lauantain välisenää yönäää

Joka elää viisaasti.. APaj 2.

Siis mun elämässä ei ole liikaa viisaita asioita. Eikä vakaviakaan. Itse en ole järin viisas - tai ainakaan liian viisas. Ihmisistä ympäristössäni väittäisin samaa --"ei ne ihan viisaita ole"....ja viimeaikaisissa kokemuksissa ei ole mitään surullista. (Tässä pieni pessimisti sisällä käskee kertomaan, että kirjoitin tätä postausta vielä sunnuntai-iltana pirttihöyryissäni...)

Askartelupirtti ...3 päivää ihanuutta, arjen katkosta ja karvaisia juttuja.

Tämä oli minun 3. Askartelupirttini. Ja olen vain onnellinen, että löysin mukaan joukkoon... 3 päivää takana. Arki katkesi. Tressi hävisi. Nauru raikui - oivaltavien ja älykkäiden ajatuksen juoksujen ja elämän viisauksien suloisesti ja sivistyneesti suusta tipahdellessa - --itse olin luonnollisesti ja älykkäästi hiljaa. ;)

Ruoka oli hyvää - se oli jonkun toisen huolella valmistamaa, monipuolista ja sitä oli paljon. Askartelun lisäksi  syöminen kuuluu pirtin persu---perustoimintoihin. Samoin kuin viemäriputkien kolinat aamutuimaan tai kuviokellunnan jälkeinen raskasesineen etsintä sukellus.

Ilmapiiri on inspiroiva -vähintäänkin. Monella tapaa. Peiliin katsoessani huomasin, että otsan vertikaaliryppyni ei ole niin syvä kuin vielä torstai-iltana - sielun botoxia siis nautittu. :)
 Kiitos kaikille mukana olleille!

Ja niin --kuten sanoin - koska julkaisen kaiken. Paljon jää lukijan vastuulle. Tosi ja Taru  kulkevat iloisesti rinnakkain, peräkkäin ja sulassa sovussa...ja nyt vaan tarkoitin ihan tätä postausta.

Artjournal sivu Halaamisen merkityksestä (APaj 1.)

p.s. ajattelin julkaista kaikki tekemä Arjtjournal sivut/aukeamat ---- ja numeroida ne AP = askartelupirtti aj= artjournal... Tämä siis ensimmäinen. Ihanaa viikkoa!

LifeBok2016 week8: Finding Centre with Mandalas with Faith Evans-Sills

 Katselin tunnin jo aikaa sitten, mutta jäin jumiin enkä saanut aloitettua. Aihe kuitenkin kiehtoi niin, että viimein alkoi tapahtua. Sain tulostettua mandalan, jonka kuvansiirtona kiinnitin valmiiseen pohjaan, maalasin varjosin ja lisäsin muutamia yksityiskohtia.

Törmäsin tänään Tamara Laporten jakamaan videoon, joka jotenkin avasi minun umpisolmuani. Olen nyt vaiheessa jossa on tarve tehdä kuvia ja artia, mutta omiin taitoihin ei ole tyytyväinen. Omat ideat tuntuvat riittämättömiltä tämä videon ydin puhutteli.... Yritin tähän löytää sen videon En onnistunut. Ydin oli se, että kun tökkii ja ahdistaa niin pitää vaan jatkaa...

Kärsän mitalla kevättä kohti

 Minä tiedän

tiedätkö sinä  jo, 

mitä  minä tiedän.

Minä tiedän, 

että vaikka sataa räntää taivaan täydeltä,

että vaikka tuuli puhaltaa ytimiin asti kylmästi...

Silti minä tiedän.

Tiedän sen.

Tiedätkö sinä?

Sen että kevät tulee...

Sen haistaa ilmasta,

se on enemmän tunne ja aavistus. 

Mutta se on jo läsnä.

Kevät.