Mietin mm. miten nainen usein kuvataan. Lihava nainen nähdään helposti rumana, tylsänä, laiskana, pornahtavana tai rivona. Kauneuteen liitetään laihuus ja sopusuhtaisuus. Hm. En usko, että se on niin yksioikoista.
Pohdin myös omaa itseäni. Omaa yli nelikymppisen naisen kehoani, joka on ollut joustava ja auttanut maailmaan kaksi ihanaa lasta. Joka hyväksyy sen, että pidän ruuasta ja herkuista, liikun epäsäännöllisesti. On hämmentävää katsoa itseään omia uurteitaan ja poimujaan. Rehellisesti, kaunistelematta ja hyväksyen. Näissä töissä on minulle eniten kyse juuri siitä. Hyväksymisestä. Itsen ja oman kehon hyväksymisestä sellaisena kuin se on. Nähdä kauneus siinä epätäydellisyydessä joka tekee sen täydellisyyden....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun jätit kommentin - piristää aina mieltä. Se julkaistaan, kun olen sen lukaissut. Yritän jäljittää katoavat kommentit.
Katoavista kommenteista en tiedä, mutta automaattikommentteja ropisee, joten sanavahvistus palaa "kehiin".