maanantai 1. heinäkuuta 2019

Kun kuva ilmestyy...

 Siinä on jotain mystistä, selittämätöntä ja jännittävää.

Laitat väriä ja vettä - roiskuttelet huolettomasti menemään. Katsot miten väri leviää toiseen.

Lisäät väriä - muodostuu varjo. Siinä on jokin eläin (useimmiten kissa, jänis tai koira) lisäät väriä ja varjoa. Viereen ilmestyy toinen.
 Et ole suunnitellyt sitä mitenkään,
annat sen vain tulla.
Et vastustele,
kun sivellin kasvattaa kukan
ja toisenkin.
Mutta aina (lähes aina) parittoman määrän.
Useimmiten viisi. Kukkaa.
Teet kukkia ajan kanssa ja rauhassa.
 Lisäät yksityiskohtia.
Heteitä. Terälehtiä.
Ahaa! Tuohon on kasvamassa varsi.
Vääntynyt lehti - osittain varjossa.


Ja ihan yhtäkkiä - varoittamatta sivellin pysähtyy. 
Nyt se on valmis. 
Tämä työ on nyt valmis. 
Tallaisena. Tässä se on. 
Valmis.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun jätit kommentin - piristää aina mieltä. Se julkaistaan, kun olen sen lukaissut. Yritän jäljittää katoavat kommentit.
Katoavista kommenteista en tiedä, mutta automaattikommentteja ropisee, joten sanavahvistus palaa "kehiin".