torstai 10. joulukuuta 2015

Artjournal: Piilotetut tunteet


Olen tässä viimepäivinä pohtinut sitä, miten kohdata itsellä ne tunteet, jotka ovat ei niin toivottuja. Ne tunteet, joita et sellaisinaan paljaina usein edes kohtaa kuin lasten kanssa. Me aikuiset olemme kovin taitavia. Me emme näytä olevamme peloissamme, huolestuneita (helpotuksenkin kohdatessa olemme vihaisia), ....valittaminen ja sen tyylin tunteen osoittaminen onnistuu kyllä.

Meinasin tilittää enemmänkin mutta empäs tilitäkään...
mitä tämä sinussa herättää? Vai herättääkö mitään?

Lähettänyt klo
Tunnisteet: ,

3 kommenttia:

  1. Maca10. joulukuuta 2015 klo 12.02

    Totta, vaikka vanhemmiten sitä jo uskaltaa enemmän.

    VastaaPoista
  2. enkulin käsityöt10. joulukuuta 2015 klo 19.30

    Herättääpä hyvinkin. Minä näen pelkoni harmaana ja samanlaisena rajattuna pilvenä kuin sinäkin. Minun pelkoni ei ole lila, vaan tumma krafiitinharmaa. Pelkoja on toki monen värisiä, riippuen varmaan pelosta. Jännästi tuo toivonkukkanen pyrkii kuitenkin ylös, kohta se ohittaa jo rajatun pilvimuurin.....

    VastaaPoista
  3. Anu-Riikka L.10. joulukuuta 2015 klo 23.34

    Kiitos kommenteistanne Maca ja Enkuli, mielenkiintoinen aihe. Minusta. Tunteena itselle melko tuore, vieraskin ehkä siksi..

    VastaaPoista

Kiitos kun jätit kommentin - piristää aina mieltä. Se julkaistaan, kun olen sen lukaissut. Yritän jäljittää katoavat kommentit.
Katoavista kommenteista en tiedä, mutta automaattikommentteja ropisee, joten sanavahvistus palaa "kehiin".

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)