Jos olisi oikeasti puu, näkisi ja kokisi kaikenlaista ja kaikki tarinat ja tapahtumat - nähty ja koettu jäisi sisään, mitään ei voisi jakaa. Toisaalta millekään et mitään voisikaan - niin vain olisi. Eipä olisi kovin suuria vastuitakaa.
Joskus ku vastustaa, pompsahtaa päähän mainoslaulu: "Pohjolassa tuimana tuulet käy, minä vaan en taivu koskaan..." assosioi minut myrskyyn ja puun luo. Ehkä juuri tämän puun. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun jätit kommentin - piristää aina mieltä. Se julkaistaan, kun olen sen lukaissut. Yritän jäljittää katoavat kommentit.
Katoavista kommenteista en tiedä, mutta automaattikommentteja ropisee, joten sanavahvistus palaa "kehiin".