Itse en siitä itseäni tunnista, mutta lapset kyllä tunnistivat. Kuvassa ei ole sanoja niin paljon kuin Tamaran työssä, mutta siinä on paljon visuaalisia elementtejä, jotka kertovat niistä minulle tärkeistä haaveista ja unelmista, joita kohden haluan kulkea.
Pienet olkapäällä (lähellä sydäntä) olevat ystäväni ovat omat lapseni ja oppilaani - Ympärillä on luonto, sen mystisyys ja haavoittuvuus. Yö ja päivä, vastakohdat ja vaihtelu. ---mitä sitä kaikkea selittämään. :)
Voi että mikä työ jälleen:) Ihailen aina kättesi jälkeä! Olet sinä sellainen taiteilija:) Eikä tosiaan sanoja tarvita, työ puhuu puolestaan ♥
VastaaPoistaIloinen, värikäs ja hauska työ pienine olentoineen. Tykkään.
VastaaPoistaKiitos ihanaiset Silkku ja Armiida. :) Ihana lukea kommenttejanne. <3
VastaaPoistaEkana kun katsoin kuvaa (lukematta tekstiä), ajattelin että näyttää ihan Anu-Riikalta eli on siinä näköä :). Ihana työ, etenkin nuo pienet olkapäillä <3
VastaaPoistakiitos Miuku
Poista