keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Ei ihan niin iloinen

....yksi mun työkaveri kysyi, miksi nyttemmin maalaamani kuvat ovat synkempiä: joko hahmot surullisempia tai kuvat sävyiltään tummempia.  Siihen ei oikeastaan ole syytä  sen ihmeempää. Luulen, että "aika aikaansa kutakin". Ikäänkuin harjoittelu mielessäkin on mielekkäämpää vaihdella tunnelmia, tekniikoita ja ilmeitä. En ole kovin hyvä harjoittelemaan samaa asiaa. Kylläännyn helposti.  ....tai jotain.

...en osannut työkaverillekaan vastata.
Lähettänyt klo
Tunnisteet: ,

1 kommentti:

  1. Miuku18. tammikuuta 2018 klo 12.38

    Anoppini on aina tulkitsemassa tekemieni töiden perusteella mun henkistä tilaa! Esim. kepeämmät värit = onnellisempi. Perhonen = kaipaan muutosta elämään. Ainakin hetkellisesti mielialoilla on varmastikin merkitystä lopputulokseen, mutta tuota perhosasiaa en ymmärrä :D. Hieman rasittavaa, kun kaikelle pitää löytyä syvempi merkitys. Aikaansa kutakin :)

    VastaaPoista

Kiitos kun jätit kommentin - piristää aina mieltä. Se julkaistaan, kun olen sen lukaissut. Yritän jäljittää katoavat kommentit.
Katoavista kommenteista en tiedä, mutta automaattikommentteja ropisee, joten sanavahvistus palaa "kehiin".

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)