Takana antoisa, haastava työviikko. Tykkään työstäni todella kovasti, koen etten voisi tehdä mitään niin merkittävää kuin, mitä teen. Lasten kanssa työskentely on parasta - ja joskus pahinta - mitä ihminen voi tehdä.
Tänään (tai oikeastaan eilen) kun tulin kotiin, oli meillä heti melko harvinainen rauhallinen hetki. Itse olin poikki ja neiti halusi katsella DVD:n, minkä perjantai mahdollisti. :) Ja kävin skräppihaasteen sivulla - sain sieltä lukea ilokseni voittaneeni haasteen #14 arvonnassa. Harvemmin onnetar suosii ja sponssina vielä Paperilohikäärme (jonne muuten menossa huomenna, mikäli budjetti sallii), joten heti maailma oli aurinkoisempi. Sitten lähdin tutkimaan ATC- kortteja ja voih, miten taitavan tekijän blogiin eksyinkään kuolaamaan. Jos Päivi E:n jutut ei ole tuttuja niin klikkaa - ihastut varmasti. Aivan mahtavia ...ja sieltä sain innoituksen - käytin Päivin töitä muusana ja tekniikoita myös seuraavaan leiskaan, jonka tein "pienessä" flowssa.
Skräppihetket #15 haastaa.. Lisäksi tähän haasteeseen oli luonnos, mutta rehellisesti sanoen, mä vaan tein ja palasin näin sekunttia ennen postausta pohtimaan, että löytyykö tästä mikään riveistä. Luonnosta en käyttänyt lainkaan.
Tein kuitenkin mielestäni jotain. Minulle huikeaa. Aloitin maalaamalla akryylimaaleilla, ja maskaamalla osan mm. tekstin ja tuon alhaalla oikealla olevan ympyrän ja reunat. Sitten liimasin perhoset (vanhaa kirjansivua) ja sydämet (aiemminstanssattuja). Sen jälkeen poistin muut paitsi reuna maskit ja vesiväreillä maalastin kuvan täyteen. Eli niin, ettei jäänyt valkoista mhinkään - myös liimamani kuviot maalasin piiloon - eikä niitä valokuvassa juuri erota. Livenä kyllä. Sitten hetken odottellun jälkeen mehiläisvahaliiduilla, tusseilla yksityiskohdat - irrotin reunamaskit ja tein maskin keskiosasta ja tein kehykset l. käsittelin reunat. Tältä näytti ennen kuvia.
Meidän perhe |
Niin ja se rivi, minkä melkoisen taitavasti olen tähän leiskaan upottanut on
maalia - käsitellyt reunat - kolmepaperia.
Yksityiskohtia.
Leiskan kuvat ovat häistä, joissa saimme olla vieraina heinäkuussa 2012. Pariskunta vihittiin Otamussillalla, jossa heidän yhteinen tarinansa alkoi muutamaa vuotta aikaisemmin. Sen enempää yksityiskohtiin menemättä - kaunis tarina, kaunis pari ja kauniit häät.
Ja pahoittelen, että postauksen tekstistä osa on erifontilla. Todella ärsyttävää, mutta en valitettavasti osaa tehdä sille mitään - uudelleen en halua kirjoittaa :/
VastaaPoistasiis aivan mielettömän värikkäät. ja taatusti uniikkia. tää on sitä oikeeta taiteilua, ettei vaan plätkitä valmiita kuvia päällekkäin jne...
VastaaPoistahyvin onnistunu juttu
todella upea :)!
VastaaPoistaUpea työ! kertakaikkisen ihanan värikäs! Upeita yksityiskohtia ja paljon! Wau! kiitos kun osallistuit!
VastaaPoistaOnpa upea värikäs tausta! Kiitos kun osallistuit haasteeseen!
VastaaPoistaIhana energinen väripläjäys!
VastaaPoista