Ihana Patti Ballard tämän viikon bonustunnin antia. Lähdin toteuttamaan hänen versiotaan melkoisen orjallisestikin. Halusin kokeilla toisen laisia kasvoja ja no, sain aikaan kasvot, mutta eivät ne aivan Pattin kasvojen kaltaiset ole. Olen niihin kuitenkin tyytyväinen.
Kaiken kaikkiaan tätä oli ihana tehdä. Annoin sille aikaa ja se kehittyi. Omaan suuntaansa. Monia ratkasuja olisin voinut tehdä toisin, mutta toisaalta - ehkä siitä piti tulla tällainen.
Tätä tehdessä pohdin - yllättäen - lapsuuden aikaisia ystäviäni, jotka harrastivat balettia. Itselle jäi mielikuva ankarasta ja vaativasta lajista, joka vaati harrastajaltaan totaalista sitoutumista henkisesti ja fyysisestikin. Ystävistäni löytyy elämän työnsä baletissa tehneitä ja heitä, jotka ovat aikuisena lajin pariin palasivat. Joten jotain siinä täytyy olla, jotain niin taian omaista ja valloittavaa, että sen eteen on valmis tekemäään töitä.
Ja minä en ole balettia koskaan tanssinut. Kevät ja joulunäytöksissä olen istunut. Nähnyt kovettuneita päkijöitä ja hiertyneitä varpaita, ananaspurkkeja ja upeita pukuja.... Kolikolla on aina kaksi puolta - aina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun jätit kommentin - piristää aina mieltä. Se julkaistaan, kun olen sen lukaissut. Yritän jäljittää katoavat kommentit.
Katoavista kommenteista en tiedä, mutta automaattikommentteja ropisee, joten sanavahvistus palaa "kehiin".