torstai 20. huhtikuuta 2017

Artjournal, InktenseBlocks and there she was


Eilen illalla koko muu perhe jo nukkui. Minäkin olin sammuttanut jo telkkarin ja olin menossa nukkumaan. Istahdin sitten kuitenkin sohvalle ja tartuin InktenseBlockseihin , joita useimmiten käytän pensselillä tai säiliösiveltimellä maalaten. Eilen tartuin liituun ja piirsin liidulla.

Sitten väritin liidulla ja tämä naishenkilö ilmestyi paperille. Hän kertoi omaa tarinaansa... jostain kaukaa ajasta, jolloin asiat olivat toisin. Hän on valkoisen miehen omaisuutta, kuten äitinsä ja isovanhempansakin - eikä hän valittanut. Vaikka mitään omaa ei ollut. Hymyillä piti.


...meillä on tänä päivänä niin paljon. Niin paljon, että emme tajua olla kiitollisia tai nauttia siitä, me unohdamme huolehtia toisistamme ja kysyä, mitä kuuluu, keskitymme liiaksi itseemme ja unohdamme muut.

1 kommentti:

  1. A really beautiful portrait, such a wonderful expressive face.
    Yvonne x

    VastaaPoista

Kiitos kun jätit kommentin - piristää aina mieltä. Se julkaistaan, kun olen sen lukaissut. Yritän jäljittää katoavat kommentit.
Katoavista kommenteista en tiedä, mutta automaattikommentteja ropisee, joten sanavahvistus palaa "kehiin".