Otso ja kiiltomato--- no siellä oli roska ja sitten tein siitä kiiltomadon. Ja keksin siihen mielestäni tärkeän muistettavan asiankin. Uskon, että jokaisella on joskus niitä hetkiä, jolloin kokee olevansa kärpästäkin arvottomampi. Ehkä niin kokee myös kiiltomato, silloinkin kun on Otson ainut valo murheen keskellä.
Yllättävän paljon kehykset antaa työlle ryhtiä - pahoittelen heijastusta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun jätit kommentin - piristää aina mieltä. Se julkaistaan, kun olen sen lukaissut. Yritän jäljittää katoavat kommentit.
Katoavista kommenteista en tiedä, mutta automaattikommentteja ropisee, joten sanavahvistus palaa "kehiin".