maanantai 19. helmikuuta 2018

Otson synty

 Kun ihminen yhtäkkiä tai tasaisin väliajoin, syttyy uudelleen ja uudelleen kaivertamisen ihanuudesta - ei lino tai softman kaiverruslevykään jätä kylmäksi. Pääsin kotiin välineiden kanssa ja kaiversin (sormet välillä pistellen) useamman tunnin putkeen. Kunnes Otso oli valmis.
Simppeli ja yksinkertainen karhu. Ystävällinen ja hieman haikea ja surumielinen. Herkkä ja herkästi kyynelehtivä.  Otso tulee varmasti tutuksi.

Alakuvassa osa töistä jotka printtailin - suuri määrä johtuu siitä, että tutkin miten saan mm. kirjan sivulle parhaan mahdollisen painojäljen.

Muutama muistiasia itselle:
* putsaa pöytä kaiverrusroskasta ennen painamisen aloittamista
* älä laita liikaa maalia
* laita softis paperin alle
* pyri hiertämään tasaisesti

Ihanaa hommaa oli. Rentouttavaa ja vei mennessään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun jätit kommentin - piristää aina mieltä. Se julkaistaan, kun olen sen lukaissut. Yritän jäljittää katoavat kommentit.
Katoavista kommenteista en tiedä, mutta automaattikommentteja ropisee, joten sanavahvistus palaa "kehiin".