ArtJ: Pätkä runoni Toukka

Jonkun ihanaisen blogista, löytyi pätkäruno, joka oli kasattu umpimähkäisistä sanoista. Siitä on jo tovi, mutta siitä pitäen olen mielessäni halunnut sellaisen tehdä myös itse. Koska minulla ei irtileikattuja sanoja ole valmiina, kokosin sikermän, jossa on runoja ja lyriikoita, lempi sellaisia, jo itsessään aivan täydellisiä. Kirjoitin ne putkeen ja sitten silpuksi, katsoin mitä tuli...

Mukana on Risto Rasan Toukka tiskaa, Helinä Siikalan Piirrän sinut molemmin käsin, Eeva Kilven Eräänä päivänä ja Laura Närhen Sinä olet minun siskoni.

Tällainen siitä sitten tuli, minun ensimmäisestä pätkärunostani ja aukeamasta, johon sen upotin.

Toukka.

Toukka kämmeniin sydämeni pakotti

Tunnustele tuulen kuva

Hiljaa uurtuu yksinäiset viivat

korvansa kuuntelee sokeana

en tahdo erottaa kärsimystesi ääniltä sinua

Piirrän sinun kuvasi - Omenan

Sinä olet sydämeni 

ja sydämeni sormenjäljet

On ilta

ja piikkejansä vastaan 

painautuvat tarkasti,

että sinä ja minä erkanemme.

Tiedän ja rukoilen hiljaa

ja kohtalo antaa anteeksi

Tästä löytyy suihketta, mustetta, kohokuvioitua valkoista kartonkia (jota musteella korosteltu) ja ampiaskennoleimaa ja helmikynällä tehtyjä helmiä.... Tekstin päälle vedin viellä glossyn.

Gellipohjalla sinistä - lähinnä vain sinistä ja lemattu siihen sitten kukkaleimalla..




Kokonaisuutena aukeama ei ehkä ole ollenkaan minun näköinen ja eihän tuo "runo" vie mihinkään. Tai ehkä sittenkin, on siinä ainakin ihan tarpeeksi ilmaa jokaisen omille mielikuville. :)