Katselin ja kuutelin tänään LifeBook 2014 kuuluvan Flora Bowleyn haastattelun. Hän kertoi omasta taiteen tekemisen filosofiastaan, siitä miten on päässyt siihen missä on. Hän on täysipäiväinen taiteilija - toki sellasessa asemassa, ettei hänen tarvitse työllään puhtaasti elättää itseään. Huomasin kuunnellessani, sikäli mikäli oikein ymmärsin, että ajattelussani ja kokemassani taiteen tekemisestä on samaakin Floran kanssa.
Minun matkani |
Flora puhui intuitiosta, omaan ajatukseen luottamisesta ja siitä, että tekeminen on läpileikkaus elämästä ...tai siis tekemisen tavat ovat samat sekä siitä, minkä kautta itsensä arvostaa (tai Tam siitä puhui). Mietin, että miten minä. Tänäpäivänä luotan sekä kuvien tekemisessä että työssä (jota rakastan ja jonka kautta arvostan itseäni) intuitioon vahvasti. Se että kuvien tekeminen ei määritä arvoani antaa vapautta niiden tekemiseen. Sen saman olen huomannut myös, että kerroksellisuus on anteeksi antavaa - että parhaimmat kuvat tulevat silloin kun ei ole liian tarkkaa kuvaa siitä, mitä meinaa tehdä. Omat odotukset ja tarkat suunnitelmat ovat esteenä luovuudelle ja läsnäololle. Liian määrätietoisesti, jos pyrkii jotain kohden ei ole tilaa joustavuudelle...
Kiitos tästä postauksesta! Olen kahlannut blogiasi läpi ja ihastellut töitäsi ja avoimuuttasi! Erityisesti pidän eläinaiheisista kuvista; ne on jotenkin niin täydellisiä!
VastaaPoistaItsekin aloitin "töhertämisen" kauan aikaa sitten. Kauan tekemistä kahlitsi se, että piti etukäteen tietää kuvan aihe ja vielä pahempaa: mihin työni laitan esille - sille piti siis olla valmiiksi paikka!
Tänä vuonna kun aloitin ArtJournalin tekemisen, en ole vielä kertaakaan tiennyt sivua aloittaessani, mitä siitä tulee. Vain sanoma tai joku tärkeä elementti on ollut etukäteen tiedossa. Ja mikä parasta: julkaisupaikkakin aina etukäteen tiedossa (kirjassa on ja pysyy) :).
Kiitos inspiraatioista ja jatka samaa rataa eli anna tulla vaan!
Kiitos Miuku tästä - ihanasta palautteesta. <3 Luovuus on vapauttavaa - vapaus on luovuutta.
Poista