sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Journa52 ja week 5.... ihanat aiheet

"yksivärinen"

 Siis kyllä minä tykkään... Journal52 avaa aina perjantaisin uuden tai oikeasti KAKSI uutta aihetta. Siellä on video ja kaikki. No, mun aivot toimii niin, että kun käyn aiheet ja videon katsomassa, ravistan huolellisesti ja sitten tulostan. ...Molemmat sivut syntyivät "helpohkosti" valmiiksi pureksittuina.

"yksiväriseen" syntyi tyttö. Tyttöjä ja nimenomaan tämän oloisia tyttöjä on Journal52 syntynyt useampiakin. Tämä kuten muutkin on sutattu linerilla noudattaen muutamaa perusideaa naamassa. Silmät ovat kasvojen laidoilla ja lähtökohtaisesti pallomaiset, nenä ja suu ovat alhaalla ja leukaa ei ole edes nimeksi. Hiukset ovat jotenkin kiharaisen oloiset ja valtavat. Leviävät milloin minnekin. :) Mielestäni nää on sellasia hyvän tuulen tyttöjä, vaikkei tätä naurata pätkääkään - vielä.
Lineri ja Stabilon All kynää vedellä :)
 Toisena aiheena oli psykedeelinen. Mieleeni paukahti silmä, joka on ruusun keskeltä katselee. Loput piirtelin sitä mukaa, kun mieleen tuli. Psykedeelinen on tuo punainen - vahva ja voimakas - hyökkäävä. Yritin vähän tehdä kolmiuloitteisuutta varjoilla...

Käytin Dylysion maaleja, Neocolor II, Inktense kyniä, valkoista gessoa ja lineria. Valkoista geelikynää myös...
Semmosia. Tähän lienee ihan kiva lopetella tätäviikkoa. Huominen jo yöunien päässä.

 Mukavaa alkavaa viikkoa.

jälkeeni jäävä sotku... sopii odottaa huomiseen

AskarteluPirtin 15.4.-17.4. kurssitarjonta on auki ja myynnissä

Täältä löytyy kevään Askartelupirtin ohjelma. Sieltä löytyy lauantaina myös allekirjoittaneen kurssi artjournalin teosta. :) Jännittää jo etukäteen.

Myös Tarulta löytyy artjournalkurssi, mukana myös muita ihania kursseja.

Parastahan siellä on se "heimosiskojen "(veljiä ei juuri oo) tapaaminen ja askartelu. Täältä voit käydä fiilistelemässä syksyn pirttiä: ihka ekan kurssini tunnelmia ja täältä ja täältä  omia tuoksiani, jotka sain pirtillä tehtyä.


lauantai 30. tammikuuta 2016

Porissa Tarun opissa.


Tämä päivä sujui mitä leppoisammassa tunnelmasssa. Vaikka ehkä kapinoin ja teen oman pään mukaan, ei mikää ole mukavampaa kuin olla ohjauksessa (napakassa sellaisessa) ja pyrkiä tekemään se, mitä sanotaan.

Kerroksia, kerroksia, kerroksia ja lopputuloksena kaunis viimeistelty k o k o n a i s u u s. Mitä sitä muuta voi ihminen kurssilta pyytäää. Kiitos Taru.




Artjournaling: ideat suodattuvat itseni läpi - alkupamaus Tamara L. ja Effy Wild



 Katsoin Tamara Laporten The Fawn Wispers videon sekä Effy Wildin videon Journal52 week#4 ... jäin jumiin Effyn naisen asento oli niin kiehtova ja sitten Tamin värien käyttö ja tekniikka ovat niin ihania... Lopputulema oli tämä. Ajatus oli ehkä tehdä MixedmediaPlacen uusi alku, mutta sitten siitä tuli jotain, mikä ei minusta tarvitse sanoja. ....

Kun edellinen artjournal aukeama oli valmis, oli perjantai-ilta vielä nuori, joten ennätin Uutishuoneellekin mustan tussin kanssa. Joten...

perjantai 29. tammikuuta 2016

Artjuornal: The Moon Lady

 Journal52 oli aiheena kuu, ja eräs osallistuja oli tehnyt kertakaikkisen upean ilmeisesti lyijypiirroksen, jossa kuun sisällä oli kreikkalaista jumalatarta muistuttava kaunis naishahmo. Kävin tutkimassa ja ihailemassa kuvaa useita kertoja ...ja niin päätin sitten kokeilla, onnistunko edes jossain määrin.

Kreikkalainen kaunotar tästä on kaukana, mutta hyväntuulisuus lienee melko ilmeistä...

torstai 28. tammikuuta 2016

Eteenpäin...



 Pohdin artjournalin suhdetta opettamiseen.
Kun Artjournal on jokaisen oma juttu, sitä mitä sinä tykkäät - sinulle. Voinko sellaista opettaa?
Kun en tiedä, mistä tykkäät ja et. Ehkä en.

Voin kertoa ja näyttää, mistä minä tykkään - innostun. Mikä on minun tapani sitä tehdä. Sen jälkeen se todellinen työ jää sinulle, sinun pitää etsiä se sinun tapasi kokeilla ja testailla.

Ja tiedätkö mitä, minäkin olen sillä samalla tiellä, vaikka noita kirjoja on tuolla jo pino. Minä etsin, tutkin ja testailen - tässä aukeamassa melko haasteellisia värejä. Mutta kivaa on.

keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Artjournal:Tyttö ja kukka

 Joskus käy niin, että sotkusta tulee esiin jotain odottamatonta.Tämä sivu on artjournalkirjassa "päällään". Maalailin palettiveitsellä ja gelliplattella edellisenä iltana ja seuraavana päivänä sormimaalailin lisää.

Tyttönen kukkineen tuli sieltä. Ei hänellä mitään sanottavaa ole. Ei ehkä tarvitsekaan. Tuosta katseesta voi lukea niin monta tarinaa.

tiistai 26. tammikuuta 2016

Journal52: Week 4 Moon madness

Tänäiltana en ole ollut parhaimmalla tuulellani. Johtuisiko siitä, että en tarttunut kynään päivällä vaan kellahdin harrastuskuski urakan jälkeen sohvalle? Tämä ajatus tuli siitä, että kun tämä oli valmis oli olo kevyt ja hyvä.
 Journal52 
haastaa pohtimaan täysikuuta - sieltä löytyy  myös Effy Wildin ihana video - tai kuuhulluutta.
Jälkimmäinen iski jotensakin kovaa - ehkä siksi, että muutenkin unianäkevät lapseni usein kuutamoöinä juttelevat normaalia enemmän ja isompi saattaa ottaa unissaan jalatkin käyttöön. Itselläkin uni vähän pätkii. Ja unet ovat kummallisia.

Kahil Gibranin ajatus taas uppoaa tällaisen kiukkumanta illan jälkeen...
 “We are all like the bright moon, we still have our darker side.”
Kahlil Gibran
Joka tapauksessa huomiseen lähden hakemaan hymyä painamalla pään tyynyyn. Pus pus!

LifeBook2016:Week 1. Main: The Happy Traveller with Tamara Laporte

 Tamara Laporte ja LifeBook 2016 ensimmäisen viikon päätunti - tai tunti jos toinenkin. En tajua, miten hän sen tekee... Totuus on, että teen omiani ja kuitenkin kuunnellen ja napaten sieltä täältä  osan mukaani hänen tekemisistään. Ja Tamaran matkassa oma työskentelytahtini hidastuu, muuttuu keskittyneemmäksi ja rauhallisemmaksi.. Maltan tehdä. Kasvojen varjostus esimerkiksi ei onnistu yksin lainkaan niin hienosti kuin Tamaran kanssa.



Sanaksi valikoitui "happy" - onni tai onnellisuus. Osin ajatelen, että se on jotain turhakettakin se onni. Yhtä hyvin olisi sanani voinut olla ilo tai nauru. Tai nauttiminen.

maanantai 25. tammikuuta 2016

Artjournal: Zentangel ja kissa

Pienen kriittikkoni (iänkaikkinen kannustus) silmä vuotaa...



 Pitihän sitäkin kokeilla - mustalle valkoisella. Ja gelliplattea alle. Tein niin, että tein kissan muotoisen paperimaskin, jonka teippasin taustaan ja sitten painelin gelliprinttiä päälle.

Mukavaa viikonalkua!

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

LifeBook2016: week1. Warm up

Juu, mukana LifeBooki 2016. Jo kolmatta vuotta. Suosittelen.  Miksikö? No, jos haluaa oppia jotain sekatekniikoiden käytöstä, piirtämisestä, asettelusta ja värien käytöstä - ja tehdä sen kotona, silloin kuin se itselle parhaiten sopii. Pieni mainos sallittakoon :)

Tämä on ensimmäinen sivuni tältä vuodelta. Lämmittely sivu. Ja Tamara Laporte pisti jotain muuta tähän, mutta minulla karkasi ihan omille teilleen tämäkin.... Valitsin ihan kummat värit. Ja halusin jostain kumman syystä kuppeja....
Ensin mietin tekstiksi jotain sen tyyppistä, että pitää olla rohkea ajatellakseen eritavoin. Sitten jotenkin työ vei mennessään ja " I will try again tomorrow".

lauantai 23. tammikuuta 2016

Jumissa: I love Zentangel




En tiedä, mikä iski - mutta nyt on tullut näitä tehtyä enemmän ja vähemmän. Periaatteessa ei yhtään mun juttu. Yksityiskohtien toistoa, vähän väriä... jne. Mutta nyt näitä on hauska tehdä. Jotenkin aivotonta ja renotouttavaa. Pystyy tekemään vaikka kotisohvalla siipan kainalossa.

perjantai 22. tammikuuta 2016

Artjournal: Kesällä kerran


 Olen jo tovin aikaa terhnyt hahmoja - tyttöjä/naisia - joilla on paljon hiuksia, silmät kaukana toisistaan ja verrattain pienet. Useimmiten tausta on ollut valkoinen. Tämä aukeama on erilainen vaikka nainen tehty lähes samalla tavalla. Vaatteesta ja sateenvarjosa löytyy washiteippiä, taustalta maalattua silkkipaperia ja akryylimaalia sekä hopeista geelikynää.

Itseä näissä tytöissä viehättää se että teen ne suoraan lunnostelematta linerilla paperiin. On jotenkin viehättävää nähdä kaikki hukkaviivata ja harha-askeleet ja antaa niiden olla. Elämäkään ei ole täydellistä - miksi näiden itselle tehtyjen töiden pitäisi sitä olla?




torstai 21. tammikuuta 2016

Artjournal: ...aloitin ilman ideaa tai inspiraatiota.

 Tällä viikolla olen järjestänyt elämäni niin, että minulla on ollut aikaa. Taisin mainitakin, että olen jättänyt some ajan mahdollisimman vähiin. Tai ainakin niin, että käytän ajan illalla, kun muutakin olen tehnyt. (Aiemmin saatoin huilata työpäivän jälkeen someilemalla ja se saattoi viedä vahingossa koko illan...)

Tänään ruuan jälkeen oli aikaa. lapsilla mieluisaa tekemistä ja tietysti kipitin askartelunurkkaan.
Ja seison siellä tumput suorana....
 Ilman idean häivääkään.

Kuitenkin ajattelin, että haluan tehdä jotain - koska siitä tulee hyvä mieli, koska se rentouttaa ja vapauttaa jotain. Joten aloitin liimailemalla washiteippejä, leimailemalla tekstileimalla,gessoa pintaan ja sabluunan piirtelyä, Stabilo All... pieniä yksityiskohtia.

Sain aikaan tämän aukeaman. Tekstiä se ei kaipaa. Minusta.

Ajatuksia, joita juoksi mielessäni kun sitä tein. Oli mm. hassu kohtaaminen junassa, kun piirtelin artjournaliin ja konduktööri setä pysähtyy pohtimaan piirtämistä ja omaa taitoaan. Piirtäminen julkisilla paikoilla on kuin koira: se antaa luvan pysähtyä juttelemaan. Itse huomasin aavistuksen nolostuvani, vaikka jutustelu oli mukavaa  Kuvani ovat kuitenkin jotenkin henkilökohtaisia ja verenperintönä huomasin selitteleväni, kun en tee kuvia ympäräröivästä maailmasta.... (edellinen on äitini odotus, jota en tule täyttämään). ....semmosta.


keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Tammikuun projekti

 FB ryhmän "Kuukauden projektin" teemaksi tuli tammikuulle Napit. Rakastan nappeja, ne ovat mielestäni kauniita ja tykkään käyttää niitä. Silti en mitenkään menannut keksiä, mitä niistä tekisin.

Sitten muistin jo hetki sitten valmistuneen Artjournalin, jonka kansi oli tuunaamatta.

Joten tuumasta toimeen.
 Tässä vielä ilman maalia ---Olisi voinut jäädä näinkin.



tiistai 19. tammikuuta 2016

Journal52:week 3


 Journal52  
tahtoi haasteessa muistaa David Bowieta tai vaihtoehtoisesti valita jonkun lempilaulun aiheeksi. Vaikka Davidin musiikkia joskus kuuntelinkin ja suuren taiteilijan poismeno on ikävää, ei heti päähän pätkähtänyt mitään.

Joten lempilaululla lähdin. Aina lyriikat ovat minulle lähes yhtä tärkeät kuin melodiat. Lisäksi lasten musiikki tai runous ei saa sitä kunniaa, mikä sille kuuluisi. Hannele Huovi on loistava runoilija ja tehnyt monta elämänmakuista runoa pikkuväelle. Kuten tämän aukeaman "Kun on oikein pieni". Tutustuin siihen siis ensin runona ja vasta myöhemmin lauluna.

....hämmentävää laulun ensimäistä kertaa kuullessani oli se, että lauloin oitis mukana. Sanat olivat tuttuakin tutummat.

Muutoin tästä aukeamasta on pakkosanoa, että kaikki ihanat värit ja muodot taustassa tein gelliplattella - mini gelliplattella... ihana moni puolinen ja todella hauska. Pidän itse tästä taustasta kovasti... Entä sinä?