Etkö näe olen vihainen
vihainen
vihainen
niin vihainen,
että rähjähdän.
Etkö näe,
että minut pitää ottaa sylliin.
Pitää kiinni,
etten hajoa,
että voin kääntää selkäni maailmalle,
jonka sääntöjä en ymmärrä.
Meilllä oli luokassa opiskelija muutaman päivän. Sain uudet silmät katsella minun maailmaani, sitä millainen se on ja millaisia ovat ne kaikkein tärkeimmät palaset siinä. Minulle minun maailmani on kaunis ja ainutkertainen. Arvokas - enemmän kuin osiensa summa. Ja minä teen parhaani. Omassa maailmassani.
Tämä on kuva, kiinnitän sen alteredbookiin (jota aloitin vanhaan muumikirjaan), luulen ettei se sinne kokonaisena päädy, saatan leikata sen palasiksi. Kuvassa on gelliprinttiä, mustaksi värjättyä Pouring Mediumia, akryylimustetta ja iho Panpastels. Kuvaa aloitin siis jo eilen Mannerin mixedmedia pajassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun jätit kommentin - piristää aina mieltä. Se julkaistaan, kun olen sen lukaissut. Yritän jäljittää katoavat kommentit.
Katoavista kommenteista en tiedä, mutta automaattikommentteja ropisee, joten sanavahvistus palaa "kehiin".