torstai 3. syyskuuta 2015

Pulloenkeli


Pieni pulloenkeli taivahalla lenteli,
ympäri maailman pörräsi,
maailman julmuutta säikähti,
minkä se maailman pahuudelle mahtoi
turvaa kaikille antaa tahtoi.

Pieni pulloenkeli väsyksiin itsensä lenteli,
etsi paikan kaikkein parhaan,
ei lentänyt se enää harhaan,
luoksesi lensi asumaan
kotisi rauhaa turvaamaan.

 Tämä pikkuinen pulloenkeli on ollut jo hetken pöydälläni ja on ollut kokoajan menossa ystävän syntymäpäivälahjaksi. Synttäreistä on jo aikaa, mutta huomenna hän sen viimein saa.

Runo syntyi hetki sitten. Olen hieman alavireinen ollut tällä viikolla - syyt ovat moninaiset, mutta rikkana rokassa se, että uutiset maailmalta ovat synkkiä. Henkinen pahoinvointi purkautuu väkivallan tekoina, on vihapuhetta ja todella hädässä olevia ihmisiä. Rantaan huuhtoutuvia taaperoita. Tänäpäivänä jos koskaan tarvitaan enkeleitä.


2 kommenttia:

  1. Kiitos tuosta runosta! Ja enkeli sopii oikein hyvin runoon, kun ajattelee, miten rujoa tämä elämä on, millaisia me ihmiset olemme toisillemme. Saako runon kopsata?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maca, ole hyvä vaan - ja kopsaa, mutta pidäthän nimeni mukana.

      Poista

Kiitos kun jätit kommentin - piristää aina mieltä. Se julkaistaan, kun olen sen lukaissut. Yritän jäljittää katoavat kommentit.
Katoavista kommenteista en tiedä, mutta automaattikommentteja ropisee, joten sanavahvistus palaa "kehiin".