Terveisiä Askartelupirtistä

 Täytyy sanoa, ettei nyt ole sanoja.  En oikestaan osannut asettaa Askartelupirtille odotuksia, kursseja tietysti ja ihmisten tapaamista. Tein listan askarteluista, joita kuvittelin tekeväni. Pääosa jäi tekemättä, mutta se ei haittaa. Osallistuin kahdelle kurssille, jotka molemmat olivat ihania, inspiroivia ja todella antoisia kokonaisuuksia. Toinen suuremmoinen anti olivat ihmiset ympäri Suomen. Suurimman osan tunsin somesta FB:n erinäisistä ryhmistä, blogeista ja niin edelleen. Oli vallan mahtavaa saada ihmisille ääni ja tunne, ilmeet ja eleet. Kaappailen myöhemmin kuvia, sillä kamerani ei uskaltautunut ollenkaan pois tuolin alta.

Murikka oli tiloiltaan toimiva, ilmanvaihto väliin liiankin tehokas. Villatakit ja sukat tulivat tarpeeseen. Yöpymässä kävin ystävällä Kämmenniemessä, joten patjan pehmyyteen ja tyynyn kovuuteen en ota kantaa. Ruokaa oli Paljon. :)

Ihaanaa oli askarrella aamu 9 (asettuminen otti kyllä useamman tunnin) keskiyöhön. Kuvat töistä myös myöhemmin. Voit kuvitella, että jutut illan edetessä paranivat. Jokainen voi miettiä, mitä tarkoitetaan seuraavilla lausahduksilla:
1) "jalkapallo herneeseen!"
2) "meni pähkinöiksi"
3) "Otettiin kaikki kamat mukaan"
4) "Mitä mulla oli enenen gessoa ja gelmediumia!"
5) "Seuraava korvamato peritään välittömästi..."

ja mitä nämä tavarat ovat -- no ne ovat hankinttuja ja saatuja asioita. Huomasin, että tarvaramääräni lisääntyi tasaista tahtia koko viikonlopun ajan. Mukaan lähti makseja ja sabluunoita, yhdet kynät, kaksi mistiä, yksi vaha (artjournalsivujen sulkemiseen) tuunattavaa eli peilit, kirjaimet ja päät, leimasimia ja pareita, joille tietenkin oma paperikko :)

Onneksi en ole harrastukseni kanssa yksin.
Onneksi on tiivis, runsas, hersyvä, herkkä, hilpeä, hulvaton, tarkka, syvällinen lauma naisia, joiden tapa rentouta ja jäsentää ympäröivää maailmaa on sama kuin minulla. Ootta helmiä <3