Koska Tabermann on sen niin hyvin kirjoittanut en lähde sitä enää uudelleen kirjoittamaan, mutta näitä mietin tänään - yleensäkin ja tätä artjournalaukeamaa tehdessäni.
Ystävät |
Pieni laulu ihmisestä
Ihminen tarvitsee ihmistä
ollakseen ihminen ihmiselle,
ollakseen itse ihminen.
Lämpimin peitto on toisen iho,
toisen ilo on parasta ruokaa.
Emme ole tähtiä, taivaan lintuja,
olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa.
Ihminen tarvitsee ihmistä.
Ihminen ilman ihmistä,
on vähemmän ihminen ihmisille,
vähemmän kuin ihminen voi olla.
Ihminen tarvitsee ihmistä.
ollakseen ihminen ihmiselle,
ollakseen itse ihminen.
Lämpimin peitto on toisen iho,
toisen ilo on parasta ruokaa.
Emme ole tähtiä, taivaan lintuja,
olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa.
Ihminen tarvitsee ihmistä.
Ihminen ilman ihmistä,
on vähemmän ihminen ihmisille,
vähemmän kuin ihminen voi olla.
Ihminen tarvitsee ihmistä.
Tommy Tabermann
Jokainen joka on pidellyt aaltojen silittämää kiveä kädessään tietää että jatkuvilla hyväilyillä on ihmeitä tekevä voima -Tommy Tabermann
Voi miten kaunis aukeama!
VastaaPoistaAivan ihana ja nuo runot ovat lempirunojani.
VastaaPoistaKiitos Mervi P. ja Raija Annikki :) Aukeama syntyi todella nopeasti. Muunmuassa kääröt ovat hakeneet paikkaansa mielessäni jo pitkään. Pidän itsekin. Saimme eilen -sekä minä että lapset - viettää aikaa hyvien ystävien seurassa.
VastaaPoista"Äiti, koska me nähdään seuraavan kerran!" - kysymys jolla yritetään vähentää eron tuomaa haikeutta.